Dataset Viewer
text
stringlengths 1.3k
8.44k
| text_adlam
stringlengths 1.33k
8.51k
|
|---|---|
1 Korintunkooɓe 10
Haala hakkilde faa taa boɓɓoo
Sakiraaɓe, mi yiɗaa ndullon ko hewtinoo maamiraaɓe meeɗen e jamaanu Muusaa ɗuum.
Ɓe fuu iɓe ngonnoo ley ruulde, ɓe fuu ɓe peƴƴitiino maayo manngo.
E ley ruulde ndeen e maayo ngoon, ɓe fuu ɓe keɓii lootagal batisima laatiiɓe jokkuɓe Muusaa.
Katin du ɓe fuu ɓe nyaamdii nyaamdu wooturu ƴuurundu to Laamɗo.
Ɓe fuu ɓe njardii njaram ngootam ƴuuruɗam to Laamɗo.
Si goonga, iɓe njarannoo ɗam e tefaare Laamɗo yaadoore e maɓɓe.
Tefaare ndeen woni Almasiihu.
Ammaa ko ɓuri heewude e maɓɓe, mbelaay Laamɗo.
Ɗum waɗi de ɓe maayi, ɓalli maɓɓe cankitaa ley ladde ndeen.
Kulle ɗeen laatanii en misaalu , taa njokken muuyɗe terɗe bonɗe hono maɓɓe ni.
Taa laatee rewooɓe tooruuji hono no woɓɓe maɓɓe ngaɗiri ni, hono no winndiraa: «Yimɓe ɓeen njooɗii ina nyaama ina njara, de ummii ina pija.»
Taa naaten e fijirde hono no woɓɓe maɓɓe naatiri.
Ko ɗum waɗi, yimɓe maɓɓe ujunaaje noogay e tato maayi nyannde wootere.
Taa ndaartindoɗen Almasiihu hono no woɓɓe maɓɓe ngaɗi ni.
Ko ɗum waɗi, bolle kalki ɗum'en.
Taa ŋormee hono no woɓɓe maɓɓe ni.
Ko ɗum waɗi, maleyka baroowo oon halkii ɓe.
Kulle ɗeen fuu kewtake ɓe faa laatanoo en misaalu.
Ɗum winndaama faa ɗum tindina en, enen wonɓe e cakitte jamaanuuji ɓeen.
Ɗum le, miiliiɗo ina darii fuu, hakkila taa boɓɓoo.
Walaa torra ndaartintooɗo on mo hewtataa ɓii-Aadama fuu.
Wooɗi, Laamɗo wo koolniiɗo, accataa ndaartindeɗon ko ɓuri semmbe mon.
Ley ndaartindaare ndeen o hokkan on laawol no mburtoroɗon nde faa mbaawon munyande nde.
Saabe ɗuum, sakiraaɓe am horsuɓe, mboɗɗee dewal tooruuji.
Miɗo haalana on hono wo on jom'en hakkillo ni.
Ndelle caree onon e ko'e mon ko mbi'ammi ɗuum.
Horde-loonde hiraande seniinde nde njetteten Laamɗo saabe muuɗum ndeen, si en njarii nde, en kawtii ƴiiƴam Almasiihu ɗaam.
Buuru mo taƴeten oon, si en nyaamii ɗum, en kawtii ɓanndu Almasiihu nduun.
Caggal buuru oon wo gooto, enen du, enen e heewude fuu, wo en ɓanndu wooturu, sabo eɗen njogii ngeɗu e buuru gooto oon.
Taykee lenyol Israa'iila ngool: yimɓe maɓɓe nyaamooɓe kirsamaaji ɓeen laatake gootum e ley teddingol Laamɗo gaɗanaaɗo hirsirde oon.
Mi wi'ataa teewu cakkanaangu tooruuji nguun wo huunde dagiinde hono noon.
Mi wi'ataa du, tooruuji ɗiin, won ko ngoni.
Ko njiɗumi wiide dey, kirsamaaji ɗi yimɓe ɓeen cakkata ɗiin, wo ginnaaji cakkantee, wanaa Laamɗo.
Mi yiɗaa laatoɗon hawtuɓe e ginnaaji.
On mbaawaa yardude horde Joomiraaɗo ndeen de njardon katin horde ginnaaji.
On mbaawaa nyaamude e le'al Joomiraaɗo ngaal de nyaamron katin e le'al ginnaaji ɗiin.
Naa umminde tikkere Joomiraaɗo kiroowo oon njiɗuɗen naa?
Yalla en miilii eɗen ɓuri mo semmbe naa?
No neɗɗo jeyi worrude ley ndimaaku
Mbiiɗon: «Huunde fuu ina dagii.»
Ayyo, ammaa wanaa fuu nafata.
Si goonga, «huunde fuu ina dagii», ammaa wanaa huunde fuu semmbinta goonɗinal woɓɓe.
Taa fay gooto filoo ko nafata hoore muuɗum tan, ammaa filoo ko nafata woɓɓe.
Teewu cootteteengu luumo fuu, oɗon mbaawi nyaamirde ɗum ɓerɗe ɗe pelataa on tawa on ƴamaay yalla wo ɗum teewu cakkanaangu tooruuji naa wanaa.
Sabo «leydi e ko woni e mayri fuu wo Joomiraaɗo jeyi.»
Si neɗɗo mo goonɗinaay noddii on faa nyaamdon, de on njaɓii nootaade fu, nyaamon ko kokkaɗon fuu, tawa ɓerɗe mon pelataa on.
Ammaa si goɗɗo wi'ii on: «Ɗum wo ko sakkanaa tooruuji», ndeen kaa, taa nyaamee ɗum, saabe biiɗo noon oon e saabe miiloo ɓernde mum feloore ɗum.
Ko kaalammi haala miiloo ɓernde ɗuum, wanaa saabe ɓerɗe mooɗon onon, wo saabe ɓernde biiɗo noon oon.
Sabo si goonga, walaa ko ɓernde neɗɗo goɗɗo saroo ndimaaku am.
Si miɗo yetta Laamɗo e dow ko nyaamammi, ko waɗi de miɗo mbonkee saabe nyaamdu ndu njettirmi Laamɗo nduun?
Ndelle, si oɗon nyaama maa oɗon njara, maa ko ngaɗoton fuu, ngaɗiree ɗum faa Laamɗo teddinee.
Taa laatanee fay gooto fergere, wanaa Alhuudiyankooɓe, wanaa yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe, wanaa kawrital goonɗinɓe Laamɗo ngaal.
Ngolliree hono am ni.
Miɗo filoo ko welata yimɓe fuu e dow huunde fuu, tawee mi filaaki nafaa am miin tan.
Wo ko nafata yimɓe heewɓe pilotoomi, faa ɓe kisinee. | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥐
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤩𞥆𞤮𞥅
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵𞤤𞥆𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥.
𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤪𞤵𞥅𞤤𞤣𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮.
𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤪𞤵𞥅𞤤𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄.
𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤭𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤢𞤥 𞤫 𞤼𞤫𞤬𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫.
𞤚𞤫𞤬𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤢𞥄𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭⹁ 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤷𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲.
𞤑𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤥𞤭𞤧𞤢𞥄𞤤𞤵 ⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤭.
𞤚𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄: «𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤭𞤶𞤢.»
𞤚𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤫𞤲 𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭𞤪𞤭.
𞤑𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤺𞤢𞤴 𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫.
𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤲𞤭.
𞤑𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭⹁ 𞤦𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲.
𞤚𞤢𞥄 𞤽𞤮𞤪𞤥𞤫𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤭.
𞤑𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤦𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭𞥅 𞤩𞤫.
𞤑𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤫𞤲 𞤥𞤭𞤧𞤢𞥄𞤤𞤵.
𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞥆𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲.
𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢 𞤼𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤩𞥆𞤮𞥅.
𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅.
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤢𞤷𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤲.
𞤂𞤫𞤴 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤮𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫.
𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤫𞥅 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭.
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤲𞤭.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥.
𞤖𞤮𞤪𞤣𞤫-𞤤𞤮𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤫𞤼𞤫𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤢𞥄𞤥.
𞤄𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤼𞤢𞤰𞤫𞤼𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲.
𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤫 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲.
𞤚𞤢𞤴𞤳𞤫𞥅 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤: 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤢𞤥𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤭𞤪𞤧𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲.
𞤃𞤭 𞤱𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤺𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲.
𞤃𞤭 𞤱𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤣𞤵⹁ 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭.
𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤱𞤭𞥅𞤣𞤫 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤢𞤥𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤼𞤫𞥅⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤃𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭.
𞤌𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭.
𞤌𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫'𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤣𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤪𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤫 𞤤𞤫'𞤢𞤤 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲.
𞤐𞤢𞥄 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤳𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤢𞥄؟
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤫𞤲 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤲𞤢𞥄؟
𞤐𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤳𞤵
𞤐'𞤄𞤭𞥅𞤯𞤮𞤲: «𞤖𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤭𞥅.»
𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ «𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤭𞥅»⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫.
𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫.
𞤚𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤮𞥅𞤼𞥆𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤵 𞤤𞤵𞥅𞤥𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤮𞤲 𞤰𞤢𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄.
𞤅𞤢𞤦𞤮 «𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤭.»
𞤅𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤮𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤨𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤮𞤲.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤮𞤲: «𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭»⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤦𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤯𞤵𞤥.
𞤑𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤦𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮𞥅𞤲.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤥.
𞤅𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞤥𞥆𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲؟
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤥𞤢𞥄 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢⹁ 𞤥𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅.
𞤚𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤫𞤪𞤺𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤.
𞤐'𞤘𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤢𞤥 𞤲𞤭.
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤥𞤭 𞤬𞤭𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲𞤢𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤥 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲.
𞤏𞤮 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤫𞥅. |
1 Korintunkooɓe 11
Nyemmbitee kam hono no nyemmbitirammi Almasiihu ni.
Haala dow suddugol hoore
Miɗo yetta on ko miccitiɗon kam e huunde fuu, e ko njokkuɗon al'aadaaji ɗi kollumi on ɗiin.
Ammaa, miɗo yiɗi paamon Almasiihu woni hooreejo gorko fuu, gorko woni hooreejo deekum, katin du Laamɗo woni hooreejo Almasiihu.
Ndelle, si gorko na du'oo maa na haalda konngol annabaaku de suddi hoorem fu, huyfinii hooreejo muuɗum oon.
Ammaa si debbo na du'oo naa na haalda annabaaku de suddaay hoore muuɗum fu, huyfinii hooreejo muuɗum oon, sabo imo wa'i hono wo o toytiiɗo ni.
Sabo dey, si debbo suddaay hoore muuɗum, ina haani taƴa sukundu mum fuu.
Ammaa taƴude sukundu mum naa toytude ndu ina semtina debbo.
Ndelle na haani sudda hoore muuɗum.
Taa gorko kaa sudda hoorem, sabo gorko wo tagaadi Laamɗo, na holla darja muuɗum.
Debbo kaa wo darja gorko.
Sabo wanaa gorko ittaa e debbo, wo debbo ittaa e gorko.
Katin du, wanaa gorko taganaa debbo, wo debbo taganaa gorko.
Saabe ɗuum, e saabe nulaaɓe laamu fu, ina tilsani debbo sudda hoore muuɗum.
Ɗum laatanto ɗum maande holloore ina woni ley hawju gorum.
Ammaa ɗum e laataade fuu, ley tagaadi Joomiraaɗo, debbo ina haajaa gorko, gorko du ina haajaa debbo.
Sabo no debbo ƴuuriri e gorko ni, hono noon gorko du ƴuurirta e debbo, rimee.
De ɗuum fuu to Laamɗo ɗum ƴuuri.
Caree onon e ko'e mon: si debbo na rewi Laamɗo tawi suddaay hoorem, yalla na fonnditii naa?
Wanaa tagaadi ndiin e hoore muuɗum ina faamina on sukundu juutundu ina semtinii e gorko?
Ammaa debbo kaa, si na woodi sukundu juutundu fu, wo darja muuɗum.
Sabo o hokkiraama sukundu juutundu faa o sudda hoore makko.
De si goɗɗo yeddii ɗum de jokki laawol gonngol fu, faama ɗum wanaa al'aada amin, ɗum wanaa al'aada kawrite goonɗinɓe Laamɗo ɗeen du.
Haala hiraande seniinde
Won ko njiɗumi haalande on joonin, haala no kawritirton.
Haala majjum mi waawaa yettude on, sabo nde kawritinɗon fu, wo ko boni ɓeydotoo, wanaa ko wooɗi.
Ko artii fuu, mi nanii si on kawritii fu, luural ina woni hakkunde mooɗon.
Miɗo miila du wo ɗum goonga.
Ina tilsi pelle pelle ngaɗa hakkunde mooɗon, faa hoolniiɓe jaati wonɓe e ley mooɗon ɓeen annditee.
Nde kawritinɗon fu, wanaa nyaamude hiraande Joomiraaɗo ndeen hawrunduri on.
Sabo gooto mooɗon fuu henyoto nyaama hiraande muuɗum.
Woɓɓe mooɗon ina njolba, woɓɓe mooɗon du ina culoo.
Yalla on ngalaa cuuɗi ɗo kaanɗon nyaamude e yarude naa?
Naa wo on njawu kawrital goonɗinɓe Laamɗo ngaal?
Yalla oɗon njiɗi huyfinde ɓe ngalaa faa'e ɓeen naa?
Ɗume mbi'ammi on?
Mi yetta on naa?
Mi waawataa yettude on e ɗum.
Haala miccitagol hiraande seniinde arandeere
Sabo miin, inan ko keɓumi e Joomiraaɗo de njottinmi on: ley jemma mo Joomiraaɗo meeɗen Iisaa jambaa oon, hooƴi buuru, yetti Laamɗo, heli buuru oon, wi'i: «Ɗum wo ɓanndu am hokkaandu saabe mooɗon.
Ngaɗon ɗum faa miccitoɗon kam.»
Hono nii du, nde ɓe tilinoo e hiraande ndeen, o hooƴi horde cabijam.
O wi'i: «Horde nde woni amaana keso tabintiniraaɗo ƴiiƴam am.
Nde njaroton fuu, miccitoɗon kam.»
Sabo nde nyaamoton buuru oon e nde njardoton horde cabijam ndeen fu, oɗon kaala haala maayde Joomiraaɗo faa ɗo wartowi.
Ndelle, neɗɗo fuu nyaamirɗo buuru Joomiraaɗo no fotiraay, yardi horde makko no fotiraay, waɗii hakke e ɓanndu Joomiraaɗo nduun e ƴiiƴam makko ɗaam fuu.
Ndelle, mono fuu taykoo hoore muuɗum fadde muuɗum nyaamude buuru oon naa yardude horde ndeen.
Sabo neɗɗo fuu nyaamuɗo buuru oon, yardi horde ndeen, de miilaaki wo ɗum ɓanndu Joomiraaɗo nduun fu, fooɗanan hoore muuɗum sariya no nyaamiri e no yariri noon.
Ɗum waɗi de nyawɓe e lokkaaɓe ina keewi e mooɗon, woɓɓe mooɗon du njawtii.
Sini en taykotono ko'e meeɗen, en carataakeno.
Ammaa Joomiraaɗo ina saroo en faa dartina en, taa njukkodeɗen e adunaaru ndu.
Ndelle sakiraaɓe am, si oɗon kawrita faa nyaamdon hiraande Joomiraaɗo ndeen, mono fuu njaɓɓoo banndum.
Si goɗɗo yolbii fu, sanaa nyaama to suudu muuɗum.
Ndeen kawrite mooɗon laatantaako on jukkungo.
Wooɗi, ko heddii ɗuum mi biltan ɗum si mi warii. | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥑
𞤐𞤴𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤭.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤭𞥅𞤲.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤲𞤢 𞤣𞤵'𞤮𞥅 𞤥𞤢𞥄 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤫 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤲𞤢 𞤣𞤵'𞤮𞥅 𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤫 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢'𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤮 𞤼𞤮𞤴𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤭.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤧𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤼𞤢𞤰𞤢 𞤧𞤵𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤰𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤵𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤥𞤵𞤥 𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤮𞤴𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤚𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤱𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤁𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤳𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤭𞤼𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤭𞤼𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮.
𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮.
𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤢𞤲𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤼𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤱𞤶𞤵 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮⹁ 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤣𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤪𞤭𞤥𞤫𞥅.
𞤁𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭.
𞤕𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲: 𞤧𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤲𞤢 𞤪𞤫𞤱𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤲𞤢𞥄؟
𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤵𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤵𞥅𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮؟
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤭 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤧𞤵𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤵𞥅𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤵𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤵𞥅𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮.
𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤬𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫
𞤏𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤪𞤼𞤮𞤲.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭.
𞤑𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤢𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢.
𞤋𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤨𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤨𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤫𞥅.
𞤐'𞤁𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤮𞤲.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤻𞤮𞤼𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤤𞤦𞤢⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤵𞤤𞤮𞥅.
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤴𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤲𞤢𞥄؟
𞤐𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤱𞤵 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤؟
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄'𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟
𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲؟
𞤃𞤭 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟
𞤃𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤫 𞤯𞤵𞤥.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤥𞤭 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤥𞤭 𞤮𞤲: 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤥𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲'𞤦𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵⹁ 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤸𞤫𞤤𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: «𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤐'𞤘𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥.»
𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤤𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤷𞤢𞤦𞤭𞤶𞤢𞤥.
𞤌 𞤱𞤭'𞤭: «𞤖𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤫𞤧𞤮 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤢𞤥.
𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥.»
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤷𞤢𞤦𞤭𞤶𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤮𞤱𞤭.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤢𞥄𞤥 𞤬𞤵𞥅.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤮𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤬𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤲𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤲𞤮 𞤴𞤢𞤪𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲.
𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅.
𞤅𞤭𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫𞤲𞤮.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤵𞤳𞥆𞤮𞤣𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤮𞤲 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞥅 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤴𞤮𞤤𞤦𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤼𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮.
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤭 𞤦𞤭𞤤𞤼𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅. |
1 Korintunkooɓe 12
Haala dokke Ruuhu Ceniiɗo
Joonin en ndaaran kabaaru dokke Ruuhu Ceniiɗo.
Sakiraaɓe, mi yiɗaa tawee on paamaay.
Nde on ngoonɗinaayno Joomiraaɗo ndeen, oɗon anndi tooruuji muumɗi ɗiin na ɗowa on, na majjina on.
Saabe ɗuum miɗo yiɗi paamon: fay gooto waawaa wi'ude «Iisaa wo kuɗaaɗo» si Ruuhu Laamɗo ina woni e muuɗum.
Katin du fay gooto waawaa wi'ude «Iisaa wo Joomiraaɗo» si Ruuhu Ceniiɗo walaa e muuɗum.
Dokke ɗe Ruuhu Ceniiɗo hokkata en ɗeen ina ceedi sifa, de Ruuhu oon wo gooto.
Golleeji ballooji kawrital ɗiin ina ceedi sifa, de Joomiraaɗo oon wo gooto.
Ko golleeji ɗiin ndimata ina seedi sifa, ammaa Laamɗo gooto oon kam gollata ɗi fuu ley yimɓe ɓeen fuu.
Mono fuu hokkaama dokkal ɓanginoowal Ruuhu faa ngal nafa kawrital fuu.
Imo hokka ooɗo haala hakkilanteeha, o hokka ooto haala kebbinaaka anndal.
Kanko Ruuhu gooto oon hokkata ooɗo goonɗinal luggungal, ooto dannude nyawɓe.
O hokka ooɗo waɗude kaayeefiiji, ooto haaldude annabaaku.
O hokka ooɗo senndude ko ƴuuri e Ruuhu e ko ƴuuri e ginnaaji, ooto haalude ɗemle ɗe anndaaka.
O hokka goɗɗo du fiirtude ɗemle ɗeen.
Wo Ruuhu gooto oon gollata ɗum fuu.
Wo kam feccata, de hokka mono fuu dokkal ngal muuyi.
No kawrital nanndiri e terɗe neɗɗo
Wooɗi ɓanndu du wo wooturu, de na jogii terɗe keewɗe.
Fay si terɗe ɓanndu na keewi, ɓanndu kaa wo wooturu.
Hono noon ɓanndu Almasiihu du worri.
Sabo en fuu en mbatisiraama Ruuhu gooto faa laatoɗen ɓanndu wooturu, yalla wo en Alhuudiyankooɓe naa en nganaa, yalla wo en rimɓe naa en riimayɓe.
Katin du en fuu en njarnaama Ruuhu gooto oon.
Ɓanndu wanaa tergal gootal, wo terɗe keewɗe.
Si koyngal wi'ii: «Caggal mi wanaa junngo, mi jeyaaka e ɓanndu», ɗum haɗataa ngal jeyeede e ɓanndu.
Naa si nowru wi'ii: «Caggal mi wanaa yitere, mi jeyaaka e ɓanndu», ɗum haɗataa ndu jeyeede e ɓanndu.
Si terɗe ɗeen fuu wo gite, noy neɗɗo oon nanirta?
Naa si ɗe fuu wo ɗe noppi, noy neɗɗo oon maatirta ko uurata e ko luuɓata?
Ammaa, Laamɗo hawrundurii terɗe ɗeen fuu e ɓanndu wooturu hono no muuyiri ni.
Si tergal gootal tan woodunoo, ɗum kaa laatataako ɓanndu.
Ndelle, terɗe ɗeen ina keewi, de ɓanndu nduun wo wooturu.
Yitere waawaa wi'ude junngo: «Mi haajaaka ma.»
Hoore du waawaa wi'ude koyɗe: «Mi haajaaka on.»
Ammaa, terɗe ɓanndu nannduɗe e ɓurɗe lokkiɗinde, ɗeen ngoni ɗe kaajaɗen sanne.
Terɗe ndaardeteeɗe wo kuyfuɗe, ɗeen ɓurɗen teddinde.
Ɓurɗe semtinaade, ɗeen ɓurɗen haybude.
De terɗe meeɗen goɗɗe ɓurɗe teddeengal ɗeen kaajaaka waɗeede noon.
Laamɗo hawrunduri terɗe fuu, hokki terɗe lokkaaje ɗeen teddeengal faa ɓuri ɗeya ɗeen.
O waɗii ɗum faa taa luural waɗa e ɓanndu nduun, ammaa faa terɗe ɗeen fuu kaybundura.
Si tawii tergal gootal naawii, keddiiɗe ɗeen fuu naawdan e muuɗum.
Si tergal gootal teddinaama, keddiiɗe ɗeen fuu mbeltodoto e muuɗum.
Wooɗi onon, wo on ɓanndu Almasiihu, mono e mooɗon fuu wo tergal e ɓanndu makko nduun.
Nii Laamɗo darniri kawrital goonɗinɓe ngaal: ko artii fuu o joƴƴini nulaaɓe, o ɓeydi katin haaldooɓe annabaaku, de o jokkintini jannginooɓe.
Caggal ɗuum, o joƴƴini waɗooɓe kaayeefiiji e dannooɓe nyawɓe e wallooɓe e ardotooɓe e haalooɓe ɗemle ɗe anndaaka.
Yalla yimɓe fuu wo nulaaɓe naa?
Yalla ɓe fuu wo ɓe haaldooɓe annabaaku naa?
Ɓe fuu wo ɓe jannginooɓe naa?
Ɓe fuu iɓe ngaɗa kaayeefiiji naa?
Yalla yimɓe fuu kokkaa dannude nyawɓe naa?
Naa haalude ɗemle ɗe anndaaka?
Naa fiirtude ɗemle ɗeen naa?
Wanaa noon!
Wooɗi ndelle, tinnee, pooɗanee dokke ɓurɗe heewude nafaa ɗeen.
Joonin le, mi hollan on laawol ɓurngol fuu wooɗude ngol hono muuɗum walaa. | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥒
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮
𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮.
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤮𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴.
𞤐'𞤁𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤥𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤯𞤮𞤱𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲.
𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲: 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 «𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤳𞤵𞤯𞤢𞥄𞤯𞤮» 𞤧𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 «𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮» 𞤧𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤁𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤫𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤧𞤭𞤬𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮.
𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤧𞤭𞤬𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮.
𞤑𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤢𞤼𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤧𞤭𞤬𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅.
𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤢𞤬𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅.
𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤫𞥅𞤸𞤢⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤.
𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤤𞤵𞤺𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫.
𞤌 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵.
𞤌 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤳𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤫 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭⹁ 𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢.
𞤌 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲.
𞤏𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅.
𞤏𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤫𞤷𞥆𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭.
𞤐𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫.
𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤳𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵.
𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤪𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤪𞤭𞥅𞤥𞤢𞤴𞤩𞤫.
𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲.
𞤇𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤⹁ 𞤱𞤮 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫.
𞤅𞤭 𞤳𞤮𞤴𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤭'𞤭𞥅: «𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵»⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤶𞤫𞤴𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵.
𞤐𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤲𞤮𞤱𞤪𞤵 𞤱𞤭'𞤭𞥅: «𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤼𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵»⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤫𞤴𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵.
𞤅𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤺𞤭𞤼𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞤪𞤼𞤢؟
𞤐𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤯𞤫 𞤲𞤮𞤨𞥆𞤭⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤼𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤳𞤮 𞤵𞥅𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤳𞤮 𞤤𞤵𞥅𞤩𞤢𞤼𞤢؟
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤭.
𞤅𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵.
𞤒𞤭𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮: «𞤃𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤥𞤢.»
𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤣𞤵 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫: «𞤃𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤮𞤲.»
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤫 𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤯𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤶𞤢𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫.
𞤚𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫 𞤱𞤮 𞤳𞤵𞤴𞤬𞤵𞤯𞤫⹁ 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫.
𞤇𞤵𞤪𞤯𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫⹁ 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤵𞤣𞤫.
𞤁𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤲.
𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤯𞤫𞤴𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲.
𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢.
𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤭𞥅⹁ 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤅𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤼𞤮𞤣𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲.
𞤐𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤: 𞤳𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤮 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫.
𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤢𞤪𞤣𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢.
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄؟
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲𞤢𞥄؟
𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄؟
𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤢𞥄؟
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄؟
𞤐𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢؟
𞤐𞤢𞥄 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟
𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲!
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤲𞤢𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤫𞥅𞤲.
𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤩𞤵𞤪𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄. |
1 Korintunkooɓe 13
Haala njinngu
Si mi haalirii ɗemle yimɓe, fay ɗemle maleyka'en, de njinngu walaa e am fu, wo mi lennguru senƴooru, naa wo mi duko jamɗe gokkundurteeɗe tan.
Si miɗo woodi dokkal haaldude annabaaku, de mi faama sirriiji fuu e annde fuu, naa si mi tawraama goonɗinal faa mi dirna baamle, si njinngu walaa e am fu, mi wanaa fay huunde.
Si mi hokkii ko njogiimi fuu talkaaɓe naa mi hokkitirii ɓanndu am duppee, de njinngu walaa e am fu, ɗum nafataa kam fay huunde.
Njinngu ina jogii munyal, ina jogii moƴƴuki.
Njinngu waldaa e kiram, mantataako, mawninkintaako.
Njinngu waɗataa ko semtinii, filataako muuyɗe hoore muuɗum.
Ngu yaawaa ɓernude, ngu saawataa tikkere.
Njinngu seyortaako oonyaare, wo goonga seyortoo.
Wakkati fuu njinngu ina sawrii, selataa hoolaade, de na heɗoo Laamɗo ley huunde fuu.
Munyal muuɗum timmataa.
Njinngu saamataa abada.
Haaldude annabaaku timminte, ɗemle celan, anndal du timminte.
Sabo anndal meeɗen ina nyaki, haala annabaaku du ina nyaki.
Ammaa si ko hiɓɓi ɗuum warii fu, ko nyaki ɗuum fuu faltoto.
Nde laatinoomi cukalel ndeen, miɗo haaldannoo hono cukalel, miɗo miilotonoo hono cukalel, miɗo yiirannoo du hono cukalel.
De ko laatiimi mawɗo ɗuum, mi seedii e golle cukaaku.
Ko nji'eten joonin ɗuum laaɓaay, wo hono yuurnaade daandorgal niɓɓungal ni.
Ammaa ley ko warata ɗuum en njiiran gite men faa laaɓa.
Ko anndumi joonin ɗuum hiɓɓaay, ammaa wakkati waran nde anndammi faa hiɓɓa, hono no Laamɗo anndiri kam faa hiɓɓi ni.
Ndelle, kulle tati ngoni duumotooɗe: goonɗinal e jikke e njinngu.
De ko ɓuri manngu hakkunde majje fuu wo njinngu. | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥓
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵
𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤤𞤫𞤲𞤺𞤵𞤪𞤵 𞤧𞤫𞤲𞤰𞤮𞥅𞤪𞤵⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤶𞤢𞤥𞤯𞤫 𞤺𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤲.
𞤅𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤣𞤭𞤪𞤲𞤢 𞤦𞤢𞥄𞤥𞤤𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫.
𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤢𞤥 𞤣𞤵𞤨𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫.
𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭.
𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤳𞤭𞤪𞤢𞤥⹁ 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮⹁ 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮.
𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤬𞤭𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤐'𞤘𞤵 𞤴𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤩𞤫𞤪𞤲𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤱𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫.
𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤻𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅.
𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤢𞤱𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤧𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤯𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅.
𞤃𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄.
𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤫⹁ 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤷𞤫𞤤𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤣𞤵 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤫.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤢𞤳𞤭⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤢𞤳𞤭.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤳𞤮 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤳𞤮 𞤻𞤢𞤳𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤮𞤼𞤮.
𞤐'𞤁𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤫𞤤 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤫𞤤⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤫𞤤⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤫𞤤.
𞤁𞤫 𞤳𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤷𞤵𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵.
𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤭'𞤫𞤼𞤫𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤴𞤵𞥅𞤪𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤭.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤪𞤢𞤲 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢.
𞤑𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥𞤭 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤢⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭 𞤲𞤭.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤫: 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵.
𞤁𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤵 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. |
1 Korintunkooɓe 14
Haala dokke Ruuhu Ceniiɗo
Ndelle, pooɗanoɗon njinngu no mbaawruɗon fuu.
Eelon du dokke Ruuhu Ceniiɗo ɗeen.
De ko ɓuri fuu, piloɗon haaldude annabaaku.
Sabo kaaliroowo ɗemle ɗe anndaaka wo Laamɗo haaldata, wanaa yimɓe.
Si goonga, fay gooto faamataa ko o haalata.
Imo haalda sirriiji ley kawtal Ruuhu.
Ammaa kaaloowo konngol annabaaku oon, wo yimɓe haaldata, faa semmbina goonɗinal muɓɓen, sellina ɓerɗe muɓɓen, de feewtina ɗe.
Kaaliroowo ɗemle ɗe anndaaka, wo hoore muuɗum nafata.
Ammaa kaaldoowo annabaaku, wo kawrital goonɗinɓe nafata.
Miɗo yiɗi kaaliron ɗemle ɗe anndaaka on fuu, de ko ɓurani kam, kaaldon annabaaku.
Sabo kaaldoowo annabaaku ɓuri kaaliroowo ɗemle ɗe anndaaka, si wanaa tawa neɗɗo ina waawi fiirtude, faa kawrital goonɗinɓe ngaal heɓa nafaa.
Ndelle sakiraaɓe, si mi warii to mooɗon de miɗo haalirana on ɗemle ɗe anndaaka, ɗume ɗum nafata on?
Si haala am waddanaay on ko Laamɗo ɓanginani kam ɗuum, naa anndal, naa konngol annabaaku, naa waaju fu, ɗum fuu ɗum nafataa on.
Taykoɗen du fay ko walaa yonki hono sereendu naa hoddu.
Si munkariiji ɗiin piyaaka faa laaɓi fu, noy annditirten ko sereendu nduun fuufata naa ko hoddu nduun hoɗata?
Naa si puufoowo luwal wolde fuufaay faa laaɓi, moy segilantoo wolde ndeen?
Hono noon, onon du, si on njottinirii kabaaru oon ɗemle ɗe anndaaka de ko faaminii fuu walaa, noy paamirteɗon?
On paɗɗii haala mon ley henndu!
Ina woodi ɗemle keewɗe ley adunaaru.
De no ceediri fuu, walaa haala ka nanataake.
Ammaa si neɗɗo haaldii e am ɗemngal ngal mi nanataa fu, mi laatanake ɗum janano, kam du laatanake kam janano.
Hono noon, onon du e ley fooɗanagol mooɗon dokke Ruuhu ɗeen, tinnoɗon e heɓude dokke cemmbinooje kawrital goonɗinɓe ngaal e semmbe mooɗon fuu.
Ndelle, kaaliroowo ɗemngal ngal anndaaka fuu ŋaaroo Laamɗo waawude fiirtude ngal.
Sabo si miɗo waɗa du'aare e ɗemle ɗe mi anndaa fu, goonga, yonki am ina woni e du'aare, ammaa mi faamataa miin e hoore am.
Ndelle, noy ngaɗammi?
Mi waɗan du'aare e yonki am, ammaa mi waɗan nde e hakkillo am du.
Mi yimiran yonki am, ammaa mi yimiran hakkillo am du.
Si wanaa noon fu, si a yettirii Laamɗo e ley yonki maa tan, noy tawaaɗo toon mo woowaa ɗum waawirta wi'ude «Aamiina» e yettugol maaɗa ngool?
Sabo joomum nanataa ko kaalataa ɗuum.
Fay si yettugol maa ngool ina wooɗi sanne, ngol nafataa joomum fey.
Miɗo yetta Laamɗo, ko kaaldammi ɗemle ɗe anndaaka faa ɓuri on on fuu.
Ammaa e ley kawrital goonɗinɓe, haalude karfeeje joy paaminiiɗe faa janngina yimɓe, ɓurani kam haalirde karfeeje ujunaaje sappo ɗemle ɗe anndaaka.
Sakiraaɓe, taa laatoɗon hono cukaloy e ley hakkillooji mooɗon.
Laatoɗon ɓe ngalaa bonanda hono cukaloy, ammaa e ley hakkillooji mon laatoɗon mawɓe.
Ina winndaa e Tawreeta:
«Nde kaaldowammi e yimɓe am,
wo e kunnduɗe yimɓe leyɗe goɗɗe,
wo e ɗemle jananɓe kaalirammi.
Ɗum fuu,
ɓe kettindantaako kam.»
Wo noon Joomiraaɗo wi'i.
Hono noon, ɗemle ɗe anndaaka ɗeen wo maande sariya ɗo ɓe ngoonɗinaay, ɗe nganaa maande ɗo yimɓe goonɗinɓe.
Haaldude annabaaku du wo maande ɗo goonɗinɓe, wanaa ɗo ɓe ngoonɗinaay.
Ndelle, si goonɗinɓe fuu kawritii, ina kaalda ɗemle ɗe anndaaka, de yimɓe ɓe mboowaa ɗum naa yimɓe ɓe ngoonɗinaay ngarii fu, ɓe mbi'an wo on haaŋaaɓe.
Ammaa si gooto e yimɓe ɓeen warii, de tawi yimɓe fuu ina kaalda annabaaku, ko o nanata ɗuum fuu ina faamina mo hakkeeji makko, ina saroo mo.
Ko suuɗii ley ɓernde makko ɓangan.
Ndeen o hippoto e leydi, o sujidana Laamɗo, o wi'a: «Si goonga ni, Laamɗo ina wondi e mooɗon.»
No kawrital goonɗinɓe haani worrude
Ndelle sakiraaɓe, noy ngaɗoton?
Si on kawritii, de gooto mooɗon ina woodi jimol, goɗɗo du ina janngina, goɗɗo ina woodi ko Laamɗo ɓanginani ɗum, goɗɗo ina haala ɗemngal ngal anndaaka, goɗɗo du na fiirta ngal, sanaa fuu waɗiree faa semmbina kawrital goonɗinɓe ngaal.
Si ɗemle ɗe anndaaka kaalirtee, taa ɓura yimɓe ɗiɗo naa tato.
Ɓeen du, sanaa ɓe kaalira gooto gooto, de gooto mooɗon fiirta.
Ammaa si piirtoowo walaa, joomum deƴƴinoo e ley kawrital ngaal, haalda e Laamɗo e ley ɓernde muuɗum.
Haaldooɓe annabaaku du, ɗiɗo naa tato tan kaala, de heddiiɓe ɓeen kiinya haala maɓɓe kaan.
De si won ko Laamɗo ɓanginani gooto e jooɗiiɓe ɓeen, kaaloowo arandeejo oon deƴƴinoo.
Sabo on fuu, oɗon mbaawi haaldude annabaaku gooto gooto, faa yimɓe fuu keɓa paamal e ɓerɗe cellinaaɗe.
Haaldooɓe annabaaku ɓeen ina mbaawi nanngitinde ko'e muɓɓen.
Si goonga, Laamɗo waɗataa ko jiiɓii.
Wo o Laamɗo gaddoowo jam.
No worri e kawrite seniiɓe ɗeen fuu, sanaa rewɓe ndeƴƴinoo ley kawrite ɗeen, sabo ɓe ngalaa laawol haalude ley ɗoon.
Ɓe ɗowtoroo no Tawreeta wi'iri noon.
Si tawii won ko ɓe njiɗi faamtindaade, ɓe acca faa ɓe koota, ɓe ƴamowa jom'en cuuɗi maɓɓe.
Sabo konngol debbo nanee ley kawrital ina semtinii.
Naa oɗon miiloo konngol Laamɗo ngool to mooɗon ƴuuri naa?
Wo onon tan keɓi ngol naa?
Si neɗɗo ina miilii wo annabaajo maa ina miilii wo jogiiɗo baawɗe Ruuhu Ceniiɗo, ina haani annditinde ko mbinndanammi on ɗuum wo yamiroore Joomiraaɗo.
Mo annditaay ɗum fuu, Laamɗo annditataa ɗum.
Ndelle sakiraaɓe, pooɗanoɗon haaldude annabaaku, katin du taa kaɗon ɗemle ɗe anndaaka haaleede.
Ammaa huunde fuu waɗiree no haaniri, tawee fuu ina fonnditii. | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥔
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤪𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅.
𞤉𞥅𞤤𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤯𞤫𞥅𞤲.
𞤁𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤱𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤼𞤢.
𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤬𞤫𞥅𞤱𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤫.
𞤑𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢.
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤲𞤢𞤬𞤢𞥄.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲؟
𞤅𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤥 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤮𞤲.
𞤚𞤢𞤴𞤳𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤬𞤢𞤴 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤧𞤫𞤪𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤣𞥆𞤵.
𞤅𞤭 𞤥𞤵𞤲𞤳𞤢𞤪𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤨𞤭𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤪𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤣𞥆𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤯𞤢𞤼𞤢؟
𞤐𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤨𞤵𞥅𞤬𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤤𞤵𞤱𞤢𞤤 𞤱𞤮𞤤𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅𞤬𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭⹁ 𞤥𞤮𞤴 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤱𞤮𞤤𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲؟
𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤼𞤫𞤯𞤮𞤲؟
𞤌𞤲 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵!
𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵.
𞤁𞤫 𞤲𞤮 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤢𞤥 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤮.
𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤬𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤷𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤬𞤵⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤥𞥆𞤭؟
𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤢𞤥⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥 𞤣𞤵.
𞤃𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤢𞤥⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥 𞤣𞤵.
𞤅𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤭 𞤢 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 «𞤀𞥄𞤥𞤭𞥅𞤲𞤢» 𞤫 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤؟
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥.
𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤫𞤴.
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤪𞤬𞤫𞥅𞤶𞤫 𞤶𞤮𞤴 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤪𞤬𞤫𞥅𞤶𞤫 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢.
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤮𞤴 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤂𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤮𞤴⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫.
𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢:
«𞤐'𞤁𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞤱𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁
𞤱𞤮 𞤫 𞤳𞤵𞤲𞤣𞤵𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫⹁
𞤱𞤮 𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭.
𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁
𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤳𞤢𞤥.»
𞤏𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭.
𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤯𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤲 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤽𞤢𞥄𞤩𞤫.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤳𞤮 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤮.
𞤑𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲.
𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤸𞤭𞤨𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭⹁ 𞤮 𞤧𞤵𞤶𞤭𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤢: «𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.»
𞤐𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲؟
𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤶𞤭𞤥𞤮𞤤⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤲𞤢 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤.
𞤅𞤭 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤵𞤪𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤼𞤮.
𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤨𞤭𞥅𞤪𞤼𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤵⹁ 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤼𞤮 𞤼𞤢𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤭𞥅𞤻𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲.
𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤤 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤫.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤶𞤭𞥅𞤩𞤭𞥅.
𞤏𞤮 𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤢𞤣𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤶𞤢𞤥.
𞤐𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤯𞤮𞥅𞤲.
𞤇𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤲𞤮 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤱𞤭'𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲.
𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤢𞤷𞥆𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤼𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤰𞤢𞤥𞤮𞤱𞤢 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅.
𞤐𞤢𞥄 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤲𞤢𞥄؟
𞤏𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲𞤢𞥄؟
𞤅𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤥𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮.
𞤃𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤫𞥅𞤣𞤫.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤲𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅. |
1 Korintunkooɓe 15
Haala ummital Almasiihu
Sakiraaɓe, miɗo miccintina on Kabaaru Lobbo mo mbaajinoomi on.
On njaɓii ɗum, oɗon keddii oɗon kaɓɓii e majjum.
Wo saabe Kabaaru oon kisinirteɗon, si tawii on tiigorake mo no kaaldanmi on ni.
Si wanaa noon fu, goonɗinal mon laatoto ɓolum.
Mi yottinanii on kabaaru mo keɓumi, ɓurɗo huunde fuu oon.
Ɗum woni: Almasiihu maayii saabe hakkeeji meeɗen, no Binndi ɗiin mbiiri ni.
O wattaama ley saabeere.
O iirtake e nyalooma tataɓo, no Binndi ɗiin mbiiri ni.
O ɓanganii Piyeer.
Caggal ɗuum, o ɓangani taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen.
Caggal ɗuum, o ɓangani ko ɓuri sakiraaɓe keme njoyo ley wakkati gooto.
Ko ɓuri heewude e maɓɓe ina mbuuri faa joonin, de woɓɓe maɓɓe paltake.
Jokkiti katin, o ɓangani Yaakuuba, de o ɓangani nulaaɓe ɓeen fuu.
Sakitii, o ɓangani kam miin ga'uɗo hono ɓinngel dimaangel gilla wakkati muuɗum yottaaki ni.
Si goonga, miin ɓuri nulaaɓe ɓeen fuu famɗude.
Mi fotaay fay noddireede nulaaɗo, sabo mi torriino kawrital goonɗinɓe Laamɗo.
Joonin le, saabe moƴƴere Laamɗo ndeen laatoriimi ko ngonumi ɗuum.
Moƴƴere nde o waɗani kam ndeen du rimaay ɓolum.
Si goonga, miin ɓuri nulaaɓe ɓeen fuu gollude.
De wanaa miin gollata, wo moƴƴere Laamɗo wonnde e am ndeen gollata.
Ndelle nde wo miin, nde wo kamɓe, fuu fotu.
Wo ɗuum min fuu min mbaajotoo, ɗuum du ngoonɗinɗon.
Haala ummital maayɓe
Wooɗi, miɗen mbaajoo Almasiihu iirtake e maayde.
Ndelle, noy woɓɓe mooɗon mbiirata maayɓe ummitataako?
Sini ummital maayɓe walaa, Almasiihu e hoore muuɗum ummitaaki.
De si Almasiihu ummitaaki, waaju amin wo ɓolum, goonɗinal mooɗon du wo ɓolal.
Wooɗi si maayɓe ummitataako du, iɗum holla ko min ceedanii Laamɗo ɗuum wo fewre.
Sabo min mbi'ii Laamɗo ummintinii Almasiihu, de ɗum wanaa goonga si maayɓe ummitataako.
Si maayɓe ummitataako, Almasiihu e hoore muuɗum ummitaaki.
Si Almasiihu ummitaaki, goonɗinal mooɗon wo ɓolal, oɗon ngoni ley hakkeeji mon faa joonin.
Si wo noon du, maaynooɓe e ley goonɗinal Iisaa Almasiihu ɓeen kalkii.
Si jikke meeɗen e Almasiihu wo ley nguurndam meeɗen ɗo tan nafannoo, eɗen ɓuri yimɓe fuu yurminaade.
Ammaa si goonga, Almasiihu ummintinaama e maayde, laatake artiiɗo e ummitotooɓe.
Sabo no maayde ƴuurdi e neɗɗo gooto, hono noon du ummital hakkunde maayɓe ƴuurdi e neɗɗo gooto.
No yimɓe fuu maayirta saabe kawtal muɓɓen e Aadama, hono noon du yimɓe fuu ummintinirtee saabe kawtal muɓɓen e Almasiihu.
Ammaa mono fuu e wakkati muuɗum ummitotoo.
Almasiihu woni arandeejo oon.
Ndeen si wartii fu, ɓe o jeyi ɓeen du ummitoto.
Ndeen timmoode waran.
Almasiihu halkan kaanankaaku e baawɗe e semmbe fuu, de hokkita Laamɗo Baabiiwo laamu.
Sabo ina tilsi Almasiihu laamoo faa nde Laamɗo waɗi mo o yaaɓa wayɓe mo ɓeen fuu.
Ganyo cakitotooɗo halkeede oon wo maayde, sabo ina winndaa: «Laamɗo wattii huunde fuu ley koyɗe makko.»
Ammaa si wi'aama «huunde fuu wattaama ley koyɗe makko», na tannyoraa Laamɗo gaɗuɗo ɗum oon kaa naataay.
Nde huunde fuu heedii ley baawɗe Almasiihu Bajjo oon ndeen, kam e hoore muuɗum heedan ley Laamɗo gaɗuɗo o dawrana huunde fuu, faa Laamɗo laamoo kala huunde fuu.
Wooɗi, ina woodi jaɓooɓe lootireede lootagal batisima saabe maayɓe.
Si tawii maayɓe ummitataakono, ɗume waɗi de yimɓe ina mbatisiree saabe maɓɓe?
Minen e ko'e amin, ko waɗi de miɗen njardoo masiibaaji wakkati fuu faa miɗen nesa maayde?
Sakiraaɓe, nyannde fuu miɗo nesa wareede.
Tannyoron wo ɗum goonga, hono ko mantortoomi on yeeso Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu ɗuum du laatorii goonga.
To Efeesu toon mi haɓaama wolde sattunde, hono wo daabaaji ladde bonɗi kaɓumi.
Si mi goonɗinaayno ummintineede fu, ɗume ɗum nafata kam?
Si maayɓe ummitataakono fu, ngaɗen no wiiraa ni: «Nyaamen, njaren, sabo jaango en maayan.»
Taa kiilon ko'e mon: «Yaadude e bonɓe ina bonna needi lobbiri.»
Ngartiree hakkillooji mon e ko fonnditii, celon waɗude hakke.
Sabo woɓɓe mooɗon anndaa Laamɗo.
Ko mbiirumi noon wo faa cemton.
Ammaa hasii goɗɗo ƴaman: «Noy maayɓe ummitortoo?
Noy ɓalli muɓɓen ngorrata?»
Aan pamaro hakkillo!
Aawdi ndi aawuɗaa fuu, sanaa waata, de sakitoo fuɗa.
Aawdi ndi aawuɗaa du, si wo gawri naa wo aawdi feereeri, wo ndi wabbere tan.
A aawataa wullere ndeen e hoore muuɗum.
Caggal ɗuum, Laamɗo waɗata ndi sii wullere nde muuyi, aawdi fuu e sii wullere muuɗum.
Kulle jogiiɗe yonki du kawtaa terɗe: ɓiɓɓe-Aadama e terɗe muɓɓen, daabaaji e terɗe muɓɓen, pooli e terɗe muɓɓen, liƴƴi du e terɗe muɓɓen.
Ina woodi ɓalli kammunkooji e ɓalli leydinkooji.
Kammunkooji ɗiin e darja muɓɓen, leydinkooji ɗiin du e darja muɓɓen.
Naange e jalbugol muuɗum, lewru du e jalbugol muuɗum, koode e jalbugol muɓɓen.
Fay hakkunde koode ɗeen, jalbugol muɓɓen ina seedi.
Ummital maayɓe du hono noon worri.
Ko iretee ɗuum ina nyola, ko ummitotoo ɗuum nyolataa.
Ko iretee ɗuum ina lokkiɗi, ko ummitotoo ɗuum ina jogii teddeengal.
Ko iretee ɗuum ina lokkiɗi, ko ummitotoo ɗuum ina jogii semmbe.
Ko iretee ɗuum wo terɗe leydinkooje, ko ummitotoo ɗuum wo terɗe ruuhunkooje.
Terɗe leydinkooje ina ngoodi, ndelle terɗe ruuhunkooje du ina ngoodi.
Ɗum waɗi de na winndaa: «Neɗɗo arandeejo oon, ɗum woni Aadama, laatake yonki mbuurki.»
Aadama cakitiiɗo oon kaa laatake Ruuhu kokkoowo nguurndam.
Wanaa ko jeyaa e Ruuhu ɗuum artii warude.
Wo ko jeyaa e leydi ɗuum artii, de ko jeyaa e Ruuhu ɗuum jokki.
Neɗɗo arandeejo oon e sollaare leydi tagiraa.
Neɗɗo ɗiɗaɓo oon e kammu ƴuuri.
Yimɓe ƴuuruɓe e sollaare leydi ɓeen ina ngorri hono Aadama ƴuuruɗo e sollaare leydi oon.
Yimɓe jeyaaɓe e kammu ɓeen ina ngorri hono ƴuuruɗo dow kammu oon.
Hono no nanndirɗen e ƴuuruɗo e sollaare leydi oon ni, hono noon nanndirten e ƴuuruɗo dow kammu oon du.
Sakiraaɓe, inan ko kaalammi ɗuum: teewu e ƴiiƴam mbaawaa naatude e laamu Laamɗo.
Katin du ko nyolata waawaa heɓude ko nyolataa faa abada ɗuum.
Ndaar, miɗo ɓanginana on sirri: wanaa en fuu maayata, ammaa en fuu en mbaylitete.
Ɗum waɗan wakkati gooto, no tamƴaango yitere ni, si buututal cakitotoongal fuufaama.
Sabo buututal ngaal fuufete, de maayɓe ɓeen ummodoo e ɓalli ɗi nyolataa.
Enen du, en mbaylitete.
Sabo si goonga, ina tilsi terɗe nyolooje ɗeen ɓornoo ko nyolataa, maayooje ɗeen du ɓornoo ko maayataa.
Si terɗe nyolooje ɗeen ɓornake ko nyolataa, maayooje ɗeen ɓornake ko maayataa fu, ndeen konngol binndaangol ngol tabitan: «Maayde jaalaama, moɗaama.»
«Maayde, toy jaalagol maa woni?
Maayde, toy tooke maa ngoni?»
Tooke pooɗooje maayde wo hakke.
Hakke du hemrii baawɗe saabe jamirooje Tawreeta.
Ammaa jettooje ngoodanii Laamɗo kokkiroowo en jaalagol saabe Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu.
Ndelle sakiraaɓe am horsuɓe, laatee joottiiɓe ɓe ndimmbataako.
Wakkati fuu ɓeydon tinnaade e golle Joomiraaɗo, sabo oɗon anndi ko ngolloton ley kawtal Joomiraaɗo ɗuum wanaa ɓolum. | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥕
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲.
𞤌𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥.
𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤫𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤲𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤲𞤭.
𞤅𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥.
𞤃𞤭 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤥𞤭⹁ 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞥅𞤲.
𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭: 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤲𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤲𞤭.
𞤌 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫𞥅𞤪𞤫.
𞤌 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤼𞤢𞤼𞤢𞤩𞤮⹁ 𞤲𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤲𞤭.
𞤌 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪.
𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲.
𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤥𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤴𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮.
𞤑𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤢𞤳𞤫.
𞤔𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅.
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤺𞤢'𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤩𞤭𞤲𞤺𞤫𞤤 𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫𞤤 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲𞤭.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞤥𞤯𞤵𞤣𞤫.
𞤃𞤭 𞤬𞤮𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥.
𞤃𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤪𞤭𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫.
𞤁𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤫 𞤫 𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤮𞤼𞤵.
𞤏𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤣𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮؟
𞤅𞤭𞤲𞤭 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭.
𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤱𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤢𞤤.
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤧𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤭𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤧𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮.
𞤅𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭.
𞤅𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤢𞤤⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲.
𞤅𞤭 𞤱𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤭𞥅.
𞤅𞤭 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤲 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤭𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭 𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭 𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮.
𞤐𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅.
𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲.
𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮.
𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲.
𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤮 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤩𞤢 𞤱𞤢𞤴𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅.
𞤘𞤢𞤻𞤮 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄: «𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮.»
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤱𞤭'𞤢𞥄𞤥𞤢 «𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮»⹁ 𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤴.
𞤐'𞤁𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤄𞤢𞤶𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤮 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤤𞤢 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅.
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫.
𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮𞤲𞤮⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫؟
𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤮𞥅 𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤫𞤧𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫؟
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤲𞤫𞤧𞤢 𞤱𞤢𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫.
𞤚𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤳𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤣𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢.
𞤚𞤮 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞤩𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤱𞤮𞤤𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤼𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤣𞤢𞥄𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤳𞤢𞤩𞤵𞤥𞤭.
𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤥؟
𞤅𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤮 𞤱𞤭𞥅𞤪𞤢𞥄 𞤲𞤭: «𞤐𞤴𞤢𞥄𞤥𞤫𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲.»
𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤭𞥅𞤤𞤮𞤲 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲: «𞤒𞤢𞥄𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢 𞤲𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭𞤪𞤭.»
𞤐'𞤘𞤢𞤪𞤼𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤷𞤫𞤤𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤑𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤮𞤲.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤧𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤰𞤢𞤥𞤢𞤲: «𞤐𞤮𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅؟
𞤐𞤮𞤴 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤢𞤼𞤢؟»
𞤀𞥄𞤲 𞤨𞤢𞤥𞤢𞤪𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮!
𞤀𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤢𞥄𞤱𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢𞥄𞤼𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤬𞤵𞤯𞤢.
𞤀𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤢𞥄𞤱𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤮 𞤺𞤢𞤱𞤪𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤢𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤫𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤲'𞤣𞤭 𞤱𞤢𞤦𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤼𞤢𞤲.
𞤀 𞤢𞥄𞤱𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤱𞤵𞤤𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤲'𞤣𞤭 𞤧𞤭𞥅 𞤱𞤵𞤤𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭⹁ 𞤢𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤧𞤭𞥅 𞤱𞤵𞤤𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤑𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤣𞤵 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫: 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤣𞤢𞥄𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤨𞤮𞥅𞤤𞤭 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤤𞤭𞤰𞥆𞤭 𞤣𞤵 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲.
𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤭.
𞤑𞤢𞤥𞥆𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲.
𞤐𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤤𞤫𞤱𞤪𞤵 𞤣𞤵 𞤫 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤳𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲.
𞤊𞤢𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭.
𞤓𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭.
𞤑𞤮 𞤭𞤪𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤮𞤤𞤢⹁ 𞤳𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄.
𞤑𞤮 𞤭𞤪𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤.
𞤑𞤮 𞤭𞤪𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫.
𞤑𞤮 𞤭𞤪𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫.
𞤚𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭.
𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄: «𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤳𞤭.»
𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥.
𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫.
𞤏𞤮 𞤳𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭.
𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤧𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄.
𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤯𞤭𞤯𞤢𞤩𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭.
𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤧𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤧𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤮𞥅𞤲.
𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤮𞥅𞤲.
𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤧𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵.
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥: 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤳𞤮 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥.
𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭: 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤫𞤼𞤫.
𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤲𞤮 𞤼𞤢𞤥𞤰𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤴𞤭𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤲𞤭⹁ 𞤧𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤼𞤵𞤼𞤢𞤤 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤼𞤵𞤼𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤬𞤵𞥅𞤬𞤫𞤼𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤵𞤥𞥆𞤮𞤣𞤮𞥅 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄.
𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤫𞤼𞤫.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤻𞤮𞤤𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤼𞤢𞥄.
𞤅𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤻𞤮𞤤𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤢𞤲: «𞤃𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤥𞤮𞤯𞤢𞥄𞤥𞤢.»
«𞤃𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤼𞤮𞤴 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤭؟
𞤃𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤼𞤮𞤴 𞤼𞤮𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭؟»
𞤚𞤮𞥅𞤳𞤫 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫.
𞤖𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤣𞤵 𞤸𞤫𞤥𞤪𞤭𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤶𞤮𞥅𞤼𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤦𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮.
𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤲 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. |
1 Korintunkooɓe 16
Haala wallugol seniiɓe wonɓe ngalluure Urusaliima
Joonin en ndaaran kabaaru hawrundurgol ceede faa walla seniiɓe wonɓe Urusaliima ɓeen.
Ngaɗon ko njamirmi kawrite goonɗinɓe gonɗe leydi Galaatiya ɗeen.
Alan fuu, mono e mooɗon fuu itta ko waawi, resa.
Ndeen si mi warii, en pilataako hawrundurde ɗum katin.
Nde ngarumi fu, mi hokkan ɓe cuɓiɗon ɓeen ɓataakiiji kollooji on cuɓake ɓe, ɓe njaara ballal mooɗon ngaal Urusaliima.
Si na foti ko mi yaha miin du, min njaadan.
Haala anniyaaji Pool
Si mi feƴƴitii leydi Makedoniya fu, mi waran to mooɗon, sabo toon ndewammi.
Hasii mi weeranan on seeɗa naa mi dabban to mooɗon.
Ndeen oɗon mbaawi wallude kam faa mi yaha yeeso e jahaangal am.
Sabo mi yiɗaa fantude to mooɗon joonin de mi dilla law.
Miɗo yiɗi ɓooyude to mooɗon seeɗa si Joomiraaɗo jaɓii.
Ammaa mi ɓooyan ley Efeesu ga faa iidi ɓenndal alkama hewta.
Sabo mi heɓii ɗo laawol manngol no mi gollira gollal nafoowal.
Wooɗi, wayɓe du na keewi.
Si Timote warii to mooɗon fu, njakkitoɗon ɗum faa wooɗa taa hula, sabo wo Joomiraaɗo o gollanta hono am ni.
Ndelle, taa fay gooto yawa mo.
Mballon mo e laawol ngool faa o warta to am e jam.
Sabo miɗo heɗii mo, kanko e sakiraaɓe ɓeen.
Wooɗi, dow sakiike meeɗen Apolos, mi nyaagake mo sanne o yaada e sakiraaɓe ɓeen to mooɗon, de o muuyaay yahude joonin.
Si o heɓii laawol fu, o waran.
Baynundural
Kakkilon, ndaroɗon faa wooɗa ley goonɗinal.
Laatoɗon suusuɓe, ɓeydoroɗon semmbe.
Ko ngaɗoton fuu, ngaɗiron ɗum njinngu.
Oɗon anndi Estefaana e koreeji muuɗum.
Kam'en artii fuu goonɗinde ley leydi Akaya.
Iɓe tinnii e gollande seniiɓe ɓeen.
Sakiraaɓe, miɗo nyaagoo on sanne: njarranee yimɓe wa'uɓe hono noon, kam'en e gollidooɓe e muɓɓen, tinniiɓe e gollal ngaal fuu.
Miɗo weltoroo garol Estefaana e Fortunaatu e Akayku ngool.
Ɓe ngaɗanii kam ko onon on mbaawaa waɗande kam saabe on ngalaa ga.
Ɓe mbaaltinii hakkillo am, kam e hakkillooji mooɗon fuu.
Teddinee yimɓe hono maɓɓe.
Kawrite goonɗinɓe gonɗe leydi Aasiya ɗeen ina njowta on.
Akila e deekum Pirisilla e kawrital goonɗinɓe kawroowal galle maɓɓe ngaal ina njowta on sanne e innde Joomiraaɗo.
Sakiraaɓe ɓeen fuu ina njowta on.
Njowtunduron onon du e jowtaali ceniiɗi.
Inan jowtaango am ngo mbinndirammi e junngo am: MIIN POOL.
Neɗɗo fuu mo yiɗaa Joomiraaɗo, kuddi woodanii ɗum!
Yaa Joomiraaɗo amin, war!
Wo hinney Joomiraaɗo meeɗen Iisaa wondu e mooɗon.
Njinngu am ina woni e mooɗon on fuu e ley kawtal meeɗen e Iisaa Almasiihu. | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥖
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢
𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤺𞤮𞤤 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲.
𞤐'𞤘𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤘𞤢𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞤴𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲.
𞤀𞤤𞤢𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤼𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭⹁ 𞤪𞤫𞤧𞤢.
𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤫𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲.
𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤩𞤫 𞤷𞤵𞤩𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤮𞤲 𞤷𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢.
𞤅𞤭 𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤢𞤲.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤
𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤬𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤢𞤥𞥆𞤭.
𞤖𞤢𞤧𞤭𞥅 𞤥𞤭 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤣𞤢𞤦𞥆𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤫 𞤶𞤢𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤥.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤲𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤤𞤢𞤱.
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤧𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤺𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤩𞤫𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤢𞤤𞤳𞤢𞤥𞤢 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤢.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲𞤮 𞤥𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲𞤢𞤬𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤.
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤴𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤲𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭.
𞤅𞤭 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤳𞥆𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢 𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤤𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤢𞤥 𞤲𞤭.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤴𞤢𞤱𞤢 𞤥𞤮.
𞤐'𞤄𞤢𞤤𞥆𞤮𞤲 𞤥𞤮 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤢 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤫 𞤶𞤢𞤥.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤯𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲.
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧⹁ 𞤥𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤢𞥄𞤴 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲.
𞤅𞤭 𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤬𞤵⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲.
𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤
𞤑𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤.
𞤂𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫.
𞤑𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵.
𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤉𞤧𞤼𞤫𞤬𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤑𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤢.
𞤋𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲.
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫: 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞥆𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤢'𞤵𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤬𞤵𞥅.
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤺𞤢𞤪𞤮𞤤 𞤉𞤧𞤼𞤫𞤬𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤫 𞤊𞤮𞤪𞤼𞤵𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵 𞤫 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤳𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤.
𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤺𞤢.
𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅.
𞤚𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫.
𞤑𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲.
𞤀𞤳𞤭𞤤𞤢 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤆𞤭𞤪𞤭𞤧𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮.
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲.
𞤐'𞤔𞤮𞤱𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤫 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭.
𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤢𞤥: 𞤃𞤋𞥅𞤐 𞤆𞤌𞥅𞤂.
𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤵𞤣𞥆𞤭 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥!
𞤒𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤪!
𞤏𞤮 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. |
1 Korintunkooɓe 1
Ɓataaki ki to amin ƴuuri, miin Pool, e sakiike meeɗen Sosteni.
Miin Pool, mi noddaaɗo saabe muuyɗe Laamɗo faa mi laatoo nulaaɗo Iisaa Almasiihu.
Miɗen njowta kawrital goonɗinɓe Laamɗo gonngal ngalluure Korintu.
Laamɗo noddii on faa laatoɗon yimɓe muuɗum seniiɓe, seniraaɓe kawtal Iisaa Almasiihu.
O noddii on, onon e noddooɓe innde Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu ɗo tawaa fuu.
Oon woni Joomiraaɗo maɓɓe, wo Joomiraaɗo meeɗen du.
Wo Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu kokku on moƴƴere e jam.
No Pool yettiri Laamɗo dow Korintunkooɓe
Miɗo yetta Laamɗo saabe mooɗon wakkati fuu ko hokki on moƴƴere muuɗum ley kawtal Iisaa Almasiihu.
Si goonga, ley kawtal muuɗum on keɓii ko wooɗi fuu e ley haala e ley anndal fuu.
Seedaaku amin haala Almasiihu tabitii e mooɗon jaati.
Ɗum waɗi de on nyakiraaka dokkal Laamɗo fay gootal e ley ko keɗiɗon gartol Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu.
Kam hokkata on semmbe faa ɗo adunaaru haaɗi, yalla oɗon laatoo ɓe ngalaa feloore nyannde gartol Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu.
Laamɗo noɗɗuɗo on faa kawton e Ɓiyum Iisaa Almasiihu Joomiraaɗo meeɗen wo koolniiɗo.
Haala pooɗundural hakkunde goonɗinɓe
Sakiraaɓe, miɗo nyaagoo on sanne e innde Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu: tiigunduree, laatoɗon daande wootere.
Taa peccoɗon, ammaa laatoɗon jogiiɓe hakkillo wooto e anniya gooto faa hiɓɓi.
Sakiraaɓe am, si goonga mi narrii yimɓe suudu Kolowe pooɗundural ina woni hakkunde mooɗon.
Ko njiɗumi wi'ude dey, woɓɓe mooɗon ina mbi'a wo Pool ngoodani, woɓɓe ina mbi'a wo Apolos ngoodani, woɓɓe du ina mbi'a wo Piyeer ngoodani, woɓɓe katin du ina mbi'a wo Almasiihu ngoodani.
Yalla Almasiihu wo pecciiɗo naa?
Yalla wo Pool maayani on dow leggal palaangal naa?
Wo e innde Pool lootiraɗon lootagal batisima naa?
Miɗo yetta Laamɗo ko mi lootaay fay gooto mooɗon lootagal batisima, si wanaa Kirispus e Gayus.
Hono noon, fay gooto waawaa wi'ude wo e innde am lootiraɗon lootagal batisima.
Ayyo, goonga, mi batisiino katin du galle Estefaana.
Ko faltii ɗum, mi anndaa yalla mi batisii goɗɗo katin.
Sabo Almasiihu nulaay kam mi batisa.
Ko o nuldi kam dey, mi haala Kabaaru Lobbo oon, tawa wanaa dow haalaaji am nyeenyuɗi ɗum jooɗii, faa taa maayde makko dow leggal palaangal ndeen laatoo ɓolum.
No Almasiihu holliri baawɗe Laamɗo e hakkilantaaku Laamɗo
Si goonga, haala maayde Iisaa dow leggal palaangal wo puuyndam to halkooɓe ɓeen, ammaa to meeɗen enen hisinteeɓe ɓeen, wo ka baawɗe Laamɗo.
Sabo ina winndaa:
«Mi bonnan hakkilantaaku jom'en hakkillo,
paamal faamuɓe du, mi jiiɓan ngal.»
Ndelle won ko jom hakkillo woni naa?
Won ko jannginoowo Tawreeta woni naa?
Won ko baawɗo haala e jamaanu o woni naa?
Walaa, sabo Laamɗo waylitii hakkilantaaku adunaaru ndu, waɗi ɗum puuyndam.
Yimɓe adunaaru ndu e hakkilantaaku muɓɓen fuu annditaay no Laamɗo holliri hoore muuɗum e ley hakkilantaaku mum.
Ɗuum waɗi de Laamɗo muuyi hisinirde goonɗinɓe ɗum ɓeen e waaju amin nannduɗo e puuyndam oon.
Alhuudiyankooɓe ina piloo kaayeefiiji, Geresankooɓe du ina njiɗi hakkilantaaku.
De enen kaa, kabaaru tonteede Almasiihu e leggal palaangal mbaajotoɗen.
To Alhuudiyankooɓe wo ɗum haala cemtiniika mettuka, to lenyi goɗɗi du wo ɗum puuyndam.
Ammaa to yimɓe ɓe Laamɗo noddi ley Alhuudiyankooɓe e ley lenyi goɗɗi, Almasiihu wo baawɗe Laamɗo, wo hakkilantaaku Laamɗo.
Sabo ko nanndi e puuyndam Laamɗo ɗuum ina ɓuri hakkilantaaku ɓiɓɓe-Aadama.
Katin du ko nanndi e lokkaaku Laamɗo ɗuum ina ɓuri semmbe ɓiɓɓe-Aadama.
Ndaaree ko'e mooɗon, onon sakiraaɓe ɓe Laamɗo noddi: ɓe yimɓe njogorii wo jom'en hakkillooji keewaa e ley mooɗon, jom'en baawɗe keewaa e ley mooɗon, ƴuuruɓe e lenyi tedduɗi du keewaa e ley mooɗon.
Ammaa Laamɗo suɓake ko adunaaru jogorii wo puuyndam faa huyfina jom'en hakkillo ɓeen.
Laamɗo suɓake ko adunaaru jogorii wo lokkaaku faa huyfina ko jogii semmbe.
O suɓake ko hoyi, ko yawnii, ko adunaaru ndu jogorii wo ɓolum ɗuum, faa o waɗa ko tayketee ɗuum laatoo ɓolum.
O waɗii ɗum taa fay gooto mantoo yeeso makko.
Kanko hawti on e Iisaa Almasiihu.
Kam laatanii en hakkillo ƴuurungo to Laamɗo, laatanii en fonnditaare e senaare e rimɗineede.
Wo hono nii faa ko Binndi ɗiin mbi'i ɗuum laatoo: «mantotooɗo fuu mantoroo Joomiraaɗo.» | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑
𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤅𞤮𞤧𞤼𞤫𞤲𞤭.
𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵.
𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤫𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤌 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅.
𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤵.
𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥.
𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅.
𞤅𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭.
𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤻𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤳𞤫𞤯𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤑𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤸𞤢𞥄𞤯𞤭⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤯𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤮𞤲 𞤫 𞤇𞤭𞤴𞤵𞤥 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤱𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵: 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫.
𞤚𞤢𞥄 𞤨𞤫𞤷𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭.
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤥𞤭 𞤲𞤢𞤪𞥆𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤑𞤮𞤤𞤮𞤱𞤫 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤱𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤱𞤮 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤱𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤱𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭.
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮 𞤨𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄؟
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤢𞥄؟
𞤏𞤮 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭𞤪𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤲𞤢𞥄؟
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤑𞤭𞤪𞤭𞤧𞤨𞤵𞤧 𞤫 𞤘𞤢𞤴𞤵𞤧.
𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤢𞤥 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭𞤪𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢.
𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤉𞤧𞤼𞤫𞤬𞤢𞥄𞤲𞤢.
𞤑𞤮 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤢.
𞤑𞤮 𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤢𞤥 𞤻𞤫𞥅𞤻𞤵𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥.
𞤐𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤮 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤢 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄:
«𞤃𞤭 𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮⹁
𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤭𞥅𞤩𞤢𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤.»
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲𞤢𞥄؟
𞤏𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲𞤢𞥄؟
𞤏𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲𞤢𞥄؟
𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥.
𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤵𞤥.
𞤍𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲.
𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵.
𞤁𞤫 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲.
𞤚𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅𞤳𞤢 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤵𞤳𞤢⹁ 𞤼𞤮 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤫 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢.
𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤫 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢.
𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭: 𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤭 𞤣𞤵 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲.
𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫.
𞤌 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤴𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤴𞤢𞤱𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤳𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤮 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥.
𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮.
𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤭 𞤮𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤑𞤢𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤪𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫.
𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅: «𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮.» |
1 Korintunkooɓe 2
Haala hakkilantaaku Laamɗo
Sakiraaɓe, miin du, nde ngarnoomi to mooɗon faa mi waajoo on goonga Laamɗo tedduɗo ndeen, mi waajoraaki on haalaaji nyeenyal, mi waajoraaki on hakkilantaaku yimɓe.
Sabo mi anniyakeno mi waajataako on fay huunde si wanaa haala Iisaa Almasiihu e tonteede muuɗum dow leggal palaangal.
Nde ngondunoomi e mooɗon ndeen, miɗo lokkiɗi, miɗo huli sanne faa miɗo diwna.
Haala am e waaju am yowaaki dow nyeenyal haala nanngooha hakkillo.
Ko ɗum yowinoo dow muuɗum dey, wo baawɗe ɗe Ruuhu Ceniiɗo hollata ɗeen, taa goonɗinal mon yowoo dow hakkilantaaku yimɓe, ammaa yowoo dow baawɗe Laamɗo.
De si goonga, wo hakkilantaaku min mbaajotoo hakkunde mawnuɓe e ley goonɗinal.
Wanaa hakkilantaaku adunaaru ndu min mbaajotoo, maa hakkilantaaku jom'en baawɗe halketeeɓe e ley jamaanu o.
Wo hakkilantaaku Laamɗo min mbaajotoo.
Hakkilantaaku nguun wo goonga tedduɗo cuuɗaaɗo yimɓe mo Laamɗo fodanii en gilla adunaaru tagaaka faa teddineɗen.
Fay gooto e laamiiɓe adunaaru ɓeen faamanaay hakkilantaaku nguun, sabo sini ɓe paamaniino ɗum fu, ɓe tontataano Joomiraaɗo tedduɗo oon.
Ammaa ɗum laatake hono no winndiraa:
«Yitere fuu yi'aay, nowru fuu nanaay,
ɓernde fay gooto miilaaki,
ko Laamɗo moƴƴinani yiɗuɓe ɗum.»
Enen kaa, Laamɗo hollirii en ɗum Ruuhu muuɗum.
Ruuhu oon ina tiima huunde fuu, fay ko luggi to Laamɗo.
Moy waawi anndude miilooji neɗɗo si wanaa yonki ngonki e muuɗum kiin?
Hono noon du, fay gooto anndaa miilooji Laamɗo si wanaa Ruuhu muuɗum oon.
Enen le, en keɓii Ruuhu, de wanaa to adunaaru o ƴuuri, wo to Laamɗo o ƴuuri.
En keɓii ɗum faa paamen moƴƴere nde Laamɗo waɗani en ndeen fuu.
Si miɗen mbaajoo ɗum, min mbaajortaako haalaaji ɗi hakkilantaaku ɓiɓɓe-Aadama kokkata min.
Ammaa min mbaajorto haalaaji ɗi Ruuhu oon hokkata min.
Miɗen piirtira goongaaji Ruuhu ɗiin e haalaaji ɗi hokkata ɗiin.
Ammaa mo heɓaay Ruuhu Laamɗo oon jaɓataa kulle Ruuhu ɗeen, sabo wo ɗe puuyndam to muuɗum.
O waawaa faamude ɗe, sabo Ruuhu oon tan waawi hollude no kulle ɗeen carortee.
De neɗɗo keɓuɗo Ruuhu oon ina waawi saraade huunde fuu ley hakkillo mum, de fay gooto waawaa saraade ɗum.
Wo hono no Binndi ɗiin mbiiri:
«Moy anndi miilooji Joomiraaɗo?
Moy waawi jannginde ɗum?»
De enen kaa, eɗen ngoodi miilo Almasiihu. | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥒
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤻𞤫𞥅𞤻𞤢𞤤⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞤳𞤫𞤲𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤.
𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤤𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤣𞤭𞤱𞤲𞤢.
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤥 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤢𞤥 𞤴𞤮𞤱𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤻𞤫𞥅𞤻𞤢𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤮𞥅𞤸𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮.
𞤑𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤮𞤱𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤴𞤮𞤱𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤱𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤.
𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤥𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤮.
𞤏𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅.
𞤖𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤮𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞤯𞤫𞤲.
𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄:
«𞤒𞤭𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤭'𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤲𞤮𞤱𞤪𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴⹁
𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭⹁
𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥.»
𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤳𞤮 𞤤𞤵𞤺𞥆𞤭 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤭𞥅𞤲؟
𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲.
𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭.
𞤉𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤫𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅.
𞤅𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤭𞤲.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤼𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤭𞤲.
𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤨𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤪𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤭𞥅𞤲.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤯𞤫 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤌 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤲𞤮 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤪𞤼𞤫𞥅.
𞤁𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤯𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤥𞤵𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥.
𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤭:
«𞤃𞤮𞤴 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮؟
𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥؟»
𞤁𞤫 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. |
1 Korintunkooɓe 3
Haala gollanooɓe Laamɗo
Miin kaa, sakiraaɓe, mi waawaay haalirande on hono no kaaldirammi e jogiiɓe Ruuhu Ceniiɗo ni.
Ammaa mi haaldiranii on hono wo on jokkuɓe muuyɗe terɗe, hono wo on cukaloy keccoy e ley goonɗinal Almasiihu.
Wo ɓiraaɗam kokkumi on, wanaa nyaamdu tekkundu, sabo on mbaawanaano ndu.
Fay joonin du, on mbaawanaa ndu, sabo wo muuyɗe terɗe mon tan njokkuɗon tafon.
Ko kirundural bonngal e kalala woni hakkunde mooɗon ɗuum, wanaa ɗuum ina holla wo muuyɗe terɗe njokkuɗon naa?
Ayyo, oɗon laatii hono jokkuɓe adunaaru tan.
Si gooto mooɗon wi'ii Pool heedani, goɗɗo katin wi'ii Apolos heedani, wanaa ɗum ina holla miilooji adunaaru ndu njokkuɗon naa?
Ɗume Apolos woni?
Ɗume Pool woni?
Min gollanooɓe Laamɗo tan, yaarooɓe on to goonɗinal.
Mono fuu gollii ko Joomiraaɗo hokki ɗum.
Miin, mi aawii, Apolos du wiccii, ammaa Laamɗo woni mawninoowo.
Hono noon, aawuɗo oon e jarnuɗo oon fuu nganaa fay huunde.
Laamɗo mawninoowo oon tan woni baawɗo.
Aawuɗo e jarnuɗo fuu potu.
Mono e muɓɓen fuu barjete ko fotata e tampiri muuɗum.
Sabo minen, min gollidooɓe e Laamɗo.
Onon wo on ngesa Laamɗo, wo on nyimngo Laamɗo.
E dow moƴƴere nde Laamɗo waɗani kam ndeen, mi wasii joƴƴinirde hono no nyiɓoowo jom hakkillo waɗata ni.
Joonin goɗɗo ina nyiɓa e dow mayre.
Ammaa mono fuu hakkila no nyimrata.
Fay gooto waawaa wasude joƴƴinirde wonnde, sabo arandeere ndeen tabitii.
Kayre woni Iisaa Almasiihu.
Wooɗi, neɗɗo na waawi nyiɓude dow joƴƴinirde ndeen kaŋŋe naa cardi naa kaaƴe dime.
Imo waawi nyiɓude leɗɗe naa huɗo naa ƴommbe.
De mono fuu, golle muuɗum ɓanginte nyannde gartol Almasiihu.
Sabo ndeen, yiite ɓanginan golle mono fuu, hollan no golleeji ɗiin ngorri.
Mo golle muuɗum heddii ina darii dow joƴƴinirde ndeen, heɓan mbarjaari.
Ammaa mo yiite ngeen nyaami golle muuɗum, waasii mbarjaari mum.
Kam e hoorem kaa hisinte, de na wa'i hono peƴƴitinɗo yiite ni.
Yalla on anndaa wo on suudu Laamɗo, wooɗi Ruuhu Laamɗo oon ina woni e mooɗon naa?
Ndelle, neɗɗo fuu kalkuɗo suudu Laamɗo nduun, Laamɗo halkan ɗum.
Sabo suudu Laamɗo nduun wo seniindu.
Wooɗi, onon ngoni suudu nduun.
Taa fay gooto hiila hoore muuɗum.
Si goɗɗo mooɗon miilake ina jogii ko yimɓe adunaaru ndaardata wo hakkillo ɗuum, joomum laatoo puuyɗo, faa heɓa hakkillo jaati.
Sabo hakkilantaaku e adunaaru ndu wo puuyndam yeeso Laamɗo.
Wo hono noon winndiraa: «Laamɗo nanngiran jom'en hakkillo ɓeen caral muɓɓen.»
Ina winndaa katin: «Joomiraaɗo ina anndi miilooji jom'en hakkillo ɓeen, wo ɗi ɓoli.»
Ndelle, taa fay gooto mantoroo yimɓe, sabo si goonga onon njeyi huunde fuu: Pool e Apolos e Piyeer, e adunaaru ndu, e nguurndam e maayde e ko woni joonin e ko warata - fuu onon njeyi.
Onon du, Almasiihu jeyi on.
Almasiihu du, Laamɗo jeyi ɗum. | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥓
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮
𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤫 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤭.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤮𞤴 𞤳𞤫𞤷𞥆𞤮𞤴 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤏𞤮 𞤩𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤢𞤥 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤼𞤫𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤲'𞤣𞤵.
𞤊𞤢𞤴 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲.
𞤑𞤮 𞤳𞤭𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤢𞤤𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟
𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤼𞤢𞤲.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟
𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤱𞤮𞤲𞤭؟
𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤮𞤲𞤭؟
𞤃𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤮𞤲 𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤.
𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥.
𞤃𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤢𞥄𞤱𞤭𞥅⹁ 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤣𞤵 𞤱𞤭𞤷𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮.
𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤢𞥄𞤱𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤪𞤲𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫.
𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮.
𞤀𞥄𞤱𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤶𞤢𞤪𞤲𞤵𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤨𞤮𞤼𞤵.
𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤦𞤢𞤪𞤶𞤫𞤼𞤫 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤫𞤧𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤻𞤭𞤥𞤲'𞤺𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤉 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤧𞤭𞥅 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤻𞤭𞤩𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤲𞤭.
𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤭𞤩𞤢 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤫.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢 𞤲𞤮 𞤻𞤭𞤥𞤪𞤢𞤼𞤢.
𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤧𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅.
𞤑𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤻𞤭𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫 𞤣𞤭𞤥𞤫.
𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤻𞤭𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤯𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤰𞤮𞤥𞤦𞤫.
𞤁𞤫 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤼𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲 𞤲𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭.
𞤃𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤲'𞤺𞤫𞥅𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤵𞤥.
𞤑𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥 𞤳𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤼𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤱𞤢'𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤨𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤲𞤭.
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤵𞤯𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤵.
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲.
𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢𞤼𞤢 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤯𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄: «𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲.»
𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲: «𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤯𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤭.»
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅: 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪⹁ 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢 - 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭.
𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤮𞤲.
𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤣𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤯𞤵𞤥. |
1 Korintunkooɓe 4
Haala golle nulaaɓe Almasiihu e tampiriiji muɓɓen
Ndelle, njogoree min wo min gollanooɓe Almasiihu, halfinaaɓe goongaaji Laamɗo cuuɗiiɗi ɗiin.
Wooɗi, halfinaaɓe, ina haani tawee wo hoolniiɓe.
Miin e hoore am, si on pelii kam, naa si mi darnaama e sarorde ɓiɓɓe-Aadama wi'ooɓe mi wanaa koolniiɗo fu, walanaa kam baasi.
Mi sarataako hoore am du.
Si goonga ni, ɓernde am feldaay kam fay huunde.
Ammaa wanaa ɗuum waɗata kam ponnditiiɗo.
Wo Joomiraaɗo, kam sarotoo kam.
Ndelle, taa caree fay gooto illa wakkati oon yottaaki, illa Joomiraaɗo waraay.
Kam yaltinta ko suuɗinoo e nimre, kam ɓanginta anniyaaji ɓerɗe yimɓe.
Nyannde ndeen, mono fuu heɓan to Laamɗo jettooje ɗe foti heɓude.
Sakiraaɓe, ko mbiimi dow amin, miin e Apolos, wo saabe mooɗon.
Wo faa min ekintina on maanaa haala ka: «Taa ndiwton ko winndaa».
Ndeen on mawnintaa neɗɗo gooto e dow heddiiɓe.
Moy ɓurni on woɓɓe?
Ko njogiɗon ɗuum, wanaa Laamɗo hokki on?
Si wo noon worri, ko waɗi de oɗon mantoroo ɗum hono ɗum wanaa dokkal Laamɗo?
Woy on kaarii, woy on keɓii jawdi!
On laatake laamiiɓe, de ɗum fuu, min laamaaki!
Haya, miɗen njiɗi laamoɗon jaati, faa minen du min laamodoo e mooɗon!
Sabo miɗo miilii, minen nulaaɓe, Laamɗo heedinii min caggal hono no saraaɓe sariya wareede ni.
Min laatake fijirteeɓe yeeso adunaaru ndu fuu: yeeso maleyka'en e yimɓe fuu.
Minen, wo min fuuyɓe saabe Almasiihu, de onon kaa, wo on jom'en hakkillo ley kawtal Almasiihu.
Minen, wo min lokkaaɓe, de onon, wo on jom'en semmbe.
Onon, on teddinaaɓe, de minen, min huyfinaaɓe.
Fay wakkati mo ngonɗen joonin o, min ceedaay e yolbere e ɗomka.
Miɗen koli.
Yimɓe na piya min.
Min ngalaa ɗo min koota.
Miɗen ngollira semmbe juuɗe amin faa min tampa.
Si yimɓe njennii min, min mbarkinan ɗum'en.
Si ɓe torrii min, min munyanan ɓe.
Si ɓe mbonkake min du, min njaaborto ɓe haalaaji jam.
Faa joonin miɗen njogoraa wo min mbuuwdi ley adunaaru ndu, hono tuundi ndi yimɓe fuu paɗɗata.
Mi winndiraay ɗum faa mi hersina on.
Ko mbinndirmi ɗum dey, faa mi tindinira on wo on sukaaɓe am horsuɓe ni.
Fay si taweede e ley kawtal mon e Almasiihu oɗon njogii ɗowooɓe ujunaaje sappo, on keewaa baabiraaɓe kaa.
Sabo ley kawtal Iisaa Almasiihu, miin laatii baaba mooɗon nde mbaajinoomi on Kabaaru Lobbo oon ndeen.
Ndelle miɗo nyaagoo on, nyemmbiton kam.
Wo saabe kulle ɗeen waɗi de nelumi Timote to mooɗon.
Wo o ɓiyam korsuɗo, koolniiɗo ley kawtal Joomiraaɗo.
O miccintinan on laabi ɗi njokkirmi saabe Almasiihu.
Miɗo janngina laabi ɗiin nokku fuu e ley kawrite goonɗinɓe fuu.
Woɓɓe mooɗon ina mawnitoo sabo iɓe miiloo mi warataa to mooɗon.
Ammaa ɓooyataa de mi wara to mooɗon si Joomiraaɗo jaɓii.
Ndeen mi faaman yalla mawninkiniiɓe ɓeen wo haalooɓe tan, naa iɓe njogii baawɗe.
Sabo laamu Laamɗo wanaa haalaaji, wo baawɗe.
Noy njiɗirɗon mi warda to mooɗon?
Sawru naa njinngu e heese? | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥔
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞤪𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲.
𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫.
𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤨𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤱𞤭'𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤦𞤢𞥄𞤧𞤭.
𞤃𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤣𞤵.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤫𞤤𞤣𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮.
𞤏𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞥄𞤴.
𞤑𞤢𞤥 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤳𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫.
𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫.
𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧⹁ 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤏𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤫𞤳𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢: «𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤭𞤱𞤼𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄».
𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫.
𞤃𞤮𞤴 𞤩𞤵𞤪𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫؟
𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲؟
𞤅𞤭 𞤱𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮؟
𞤏𞤮𞤴 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤮𞤴 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭!
𞤌𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤳𞤭!
𞤖𞤢𞤴𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞤣𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲!
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤱𞤢𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤲𞤭.
𞤃𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵𞥅: 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅.
𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅𞤴𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫.
𞤌𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫.
𞤊𞤢𞤴 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤴𞤮𞤤𞤦𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤯𞤮𞤥𞤳𞤢.
𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮𞤤𞤭.
𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲𞤢 𞤨𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤭𞤲.
𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮𞥅𞤼𞤢.
𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤢.
𞤅𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤳𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲.
𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤩𞤫.
𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞤪𞤼𞤮 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤶𞤢𞤥.
𞤊𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤱𞤣𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤢𞤼𞤢.
𞤃𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤪𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲.
𞤑𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢 𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤧𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫 𞤲𞤭.
𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤯𞤮𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮⹁ 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥.
𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤵𞤥𞤭 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤏𞤮 𞤮 𞤩𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮.
𞤌 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤦𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤦𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅.
𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤩𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅.
𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫.
𞤐𞤮𞤴 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲؟
𞤅𞤢𞤱𞤪𞤵 𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤧𞤫؟ |
1 Korintunkooɓe 5
Haala ko semtinii hakkunde goonɗinɓe
Haya, haala jeenu hakkunde mooɗon nanaama nokku fuu.
Tuundi hono ndiin waɗaay fay hakkunde heeferɓe: gooto mooɗon ina wondi e dee bammum.
Katin du oɗon mantoroo ɗum!
Ko haannoo dey, ɗum metta on, faa itton gaɗuɗo noon oon hakkunde mooɗon.
Miin kaa, fay si ɓanndu am na woɗɗi on, ruuhu am ina wondi e mooɗon.
Gilla joonin mi sarake gaɗuɗo ɗum oon hono wo toon tawaami.
Mi sarake mo e dow innde Joomiraaɗo men Iisaa.
Nde kawritinɗon fu, hakkillo am ina tawdee e mooɗon, ina wondi e baawɗe Joomiraaɗo meeɗen Iisaa - sanaa neɗɗo oon wattee e juuɗe Seyɗaani wakkati oon, faa ɓanndu muuɗum halkee, de yonki muuɗum heɓa hisinee nyannde gartol Joomiraaɗo.
Ko mantortoɗon ɗuum wooɗaa!
Yalla on anndaa rabilla seeɗa ina ƴuufina conndi ndiibaandi fuu?
Laaɓinee ko'e mon, itton rabilla kiiɗɗo oon hakkunde mooɗon, faa laatoɗon conndi keyri ndi walaa rabilla.
Wo ɗuum ngonɗon du, sabo jawgel meeɗen iidi Faltagol ngeel hirsaama, ɗum woni Almasiihu.
Ndelle, teddinen iidi ndiin, de wanaa e rabilla kiiɗɗo mo hakke e bonanda oon teddinirten.
Ammaa teddiniren ndi buuru mo walaa rabilla, buuru laaɓal e goonga.
E ɓataaki ki mbinndannoomi on kiin, mi wi'ii on e ley makki taa ngondon e fijooɓe.
Nde mbi'unoomi noon ndeen, wanaa haala fijooɓe wonɓe ley adunaaru ɓeen kaalumi, naa haasidi'en naa wuyɓe naa rewooɓe tooruuji.
Sabo si wo haala ɓeen kaalannoomi fu, tilay mburtoɗon adunaaru ndu.
De ko njiɗunoomi wi'ude on, taa ngondon e bi'oowo wo sakiike meeɗen de tawee wo pijoowo naa haasidi naa dewoowo tooruuji naa mbonkotooɗo yimɓe naa jaroowo doro naa gujjo.
Taa fay nyaamdon e ga'uɗo hono noon du.
Sabo mi sarataako yimɓe ɓe ngalaa ley kawrital goonɗinɓe ɓeen.
Wo Laamɗo sarotoo ɓe.
De oɗon njeyi saraade wonɓe ley kawrital.
Wo hono noon winndiraa: «Ittee neɗɗo bonɗo oon e ley mooɗon.» | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥕
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫
𞤖𞤢𞤴𞤢⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤵 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤬𞤵𞥅.
𞤚𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤬𞤫𞤪𞤩𞤫: 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤣𞤫𞥅 𞤦𞤢𞤥𞥆𞤵𞤥.
𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥!
𞤑𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤭𞤼𞥆𞤮𞤲 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤢𞤥 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤥𞤭.
𞤃𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄.
𞤐'𞤁𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 - 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮.
𞤑𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢𞥄!
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤮𞤲𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤦𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤭 𞤬𞤵𞥅؟
𞤂𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤭𞤼𞥆𞤮𞤲 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤭𞥅𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤷𞤮𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤫𞤴𞤪𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢.
𞤏𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤢𞤱𞤺𞤫𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤊𞤢𞤤𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤫𞥅𞤤 𞤸𞤭𞤪𞤧𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤭𞥅𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢⹁ 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢.
𞤉 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤳𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤭 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤮𞥅𞤩𞤫.
𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤬𞤭𞤶𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤵𞤥𞤭⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤧𞤭𞤣𞤭'𞤫𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤵𞤴𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵.
𞤁𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤦𞤭'𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤮 𞤨𞤭𞤶𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤧𞤭𞤣𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤱𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤣𞤮𞤪𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤵𞤶𞥆𞤮.
𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤺𞤢'𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵.
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲.
𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤫.
𞤁𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤.
𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄: «𞤋𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.» |
1 Korintunkooɓe 6
Haala pelundural hakkunde sakiraaɓe goonɗinɓe
Si woɓɓe mooɗon potaay fu, noy joomum'en cuusirta wullitaade sarotooɓe ɓe ngoonɗinaay ɓeen de njoppa yimɓe Laamɗo?
Yalla on anndaa wo yimɓe Laamɗo ɓeen caroytoo adunaaru ndu naa?
Ndelle, si onon yimɓe Laamɗo caroytoo adunaaru ndu, ɗume haɗata on saraade ko ɓuri famɗude ɗuum?
Yalla on anndaa wo enen caroytoo maleyka'en ɓeen naa?
Sakko ko woni ley nguurndam ɗam!
Ndelle, si luural waɗii hakkunde mooɗon dow kulle adunaaru, ko waɗi de oɗon njaara ɗum to yimɓe ɓe kawrital goonɗinɓe ngaal hiisaaki ɓeen?
Ko mbi'umi ɗuum na haani semtinoo on.
Yalla on ngalaa fay jom hakkillo gooto baawɗo saraade sakiraaɓe mooɗon luuruɓe naa?
Ee, goonɗinɗo na yaara goonɗinɗo banndum faa saroo ɗum, wooɗi du wo yeeso yimɓe ɓe ngoonɗinaay!
Haya, fay ko cardoton hakkunde mooɗon ɗuum wo semteende bonnde.
Ko waɗi de on cuɓaaki munyude toonya?
Ko waɗi de on cuɓaaki munyude teeteede ko ngooduɗon?
Ammaa wo onon e ko'e mon toonyotoo, wo onon teetata, fay sakiraaɓe mooɗon.
Yalla on anndaa oonyiiɓe naatataa e ley laamu Laamɗo naa?
Taa kiilon ko'e mon: fijooɓe e rewooɓe tooruuji, jeenooɓe e worɓe woykuruuɓe e luuɗunkooɓe, wuyɓe e haasidi'en, sulotooɓe e mbonkotooɓe e yanooɓe, fay gooto maɓɓe naatataa e laamu Laamɗo.
Noon du woɓɓe mooɗon ngorrunoo.
Ammaa joonin on lootaama, on cenaama, on ndaardaama fonnditiiɓe e dow innde Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu e Ruuhu Laamɗo men oon.
No goonɗinɓe kaaniri teddinirde Laamɗo e ɓalli muɓɓen
Woɓɓe mooɗon ina mbi'a: «Huunde fuu ina daganii kam.»
Ayyo, ammaa wanaa fuu nafata.
Si goonga «huunde fuu ina daganii kam», ammaa mi jaɓataa huunde dawrana kam.
Oɗon mbi'a: «Nyaamdu jeyi reedu, reedu du jeyi nyaamdu.»
Ayyo, de Laamɗo halkan ɗi, ɗi ɗiɗi fuu.
Ɓanndu ɓii-Aadama tagiraaka saabe fijirde.
Ko ndu tagiraa dey, faa ndu rewa Joomiraaɗo.
Joomiraaɗo du wo joomiiru.
Laamɗo ummintinɗo Joomiraaɗo meeɗen e maayde oon, ummintiniran en, enen du e baawɗe muuɗum.
Yalla on anndaa ɓalli mon ngoni terɗe Almasiihu?
Ndelle, ina dagoo mi hooƴa terɗe Almasiihu ɗeen, de mi hawrundura ɗe e terɗe pijoowo naa?
Abada koy!
Yalla on anndaa kawtuɗo e pijoowo fuu, laatodake e muuɗum ɓanndu wooturu?
Sabo na winndaa: «Ɓe ɗiɗo fuu ɓe laatoto gootum.»
Ammaa kawtuɗo e Joomiraaɗo laatodake e muuɗum ruuhu gooto.
Ndoggee fijirde!
Hakkeeji goɗɗi ɗi neɗɗo waɗata fuu takkataa e ɓanndu muuɗum, sanaa fijirde.
Pijoowo na waɗana ɓanndu mum hakke.
Yalla on anndaa ɓanndu gooto mooɗon fuu wo suudu Ruuhu Ceniiɗo gonɗo e mooɗon mo Laamɗo hokki on oon?
On njeyaa ko'e mooɗon, sabo Laamɗo soodii on coggu tiiɗungu.
Ndelle, teddiniron ɗum e ɓalli mooɗon. | 𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥖
𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤨𞤫𞤤𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫
𞤅𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤨𞤮𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤵⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤱𞤵𞤤𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮؟
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤴𞤼𞤮𞥅 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲𞤢𞥄؟
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤴𞤼𞤮𞥅 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤸𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤬𞤢𞤥𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥؟
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤴𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟
𞤅𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥!
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤸𞤭𞥅𞤧𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲؟
𞤑𞤮 𞤲'𞤦𞤭'𞤵𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲.
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤶𞤮𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄؟
𞤉𞥅⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴!
𞤖𞤢𞤴𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤳𞤮 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤣𞤫.
𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤷𞤵𞤩𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤥𞤵𞤻𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤢؟
𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤷𞤵𞤩𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤥𞤵𞤻𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤫𞥅𞤼𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤵𞤯𞤮𞤲؟
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤮𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤼𞤫𞥅𞤼𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄؟
𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤭𞥅𞤤𞤮𞤲 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲: 𞤬𞤭𞤶𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤴𞤳𞤵𞤪𞤵𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤵𞥅𞤯𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤵𞤴𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤧𞤭𞤣𞤭'𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤵𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤴𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅.
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤮𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲.
𞤐𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲
𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: «𞤖𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥.»
𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢.
𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 «𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥»⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤥.
𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: «𞤐𞤴𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤪𞤫𞥅𞤣𞤵⹁ 𞤪𞤫𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤵 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵.»
𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢𞤲 𞤯𞤭⹁ 𞤯𞤭 𞤯𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅.
𞤇𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫.
𞤑𞤮 𞤲'𞤣𞤵 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵 𞤪𞤫𞤱𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮.
𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞥅𞤪𞤵.
𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵؟
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤮𞥅 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤢 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤯𞤫 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤨𞤭𞤶𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲𞤢𞥄؟
𞤀𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤳𞤮𞤴!
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤨𞤭𞤶𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵؟
𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄: «𞤇𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤵𞤥.»
𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮.
𞤐'𞤁𞤮𞤺𞥆𞤫𞥅 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫!
𞤖𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫.
𞤆𞤭𞤶𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤢 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫.
𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲؟
𞤌𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤮𞥅𞤣𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤷𞤮𞤺𞥆𞤵 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤵𞤲'𞤺𞤵.
𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. |
End of preview. Expand
in Data Studio
README.md exists but content is empty.
- Downloads last month
- 24